jalan toiminta

Miten raskaus vaikuttaa jalkoihin?

Äitienpäivän lähestyessä voisimme täällä blogin puolella hieman tutkiskella äitiyden vaikutusta kehon toimintoihin näin jalkaterapeuttisesta näkökulmasta. Erityisesti raskausaika, synnytys ja näistä palautuminen tuovat muutoksen tuulia elämään myös jalkojen osalta. Raskaus koskettaa elämän mittakaavassa lyhytaikaisesti mutta mullistavasti valtavaa ihmismäärää. Tiivistelmä luettavissa jutun lopussa.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaivaavat naisia suhteettoman paljon miehiin verrattuna, ja synnyttäneillä naisilla on erityisen korkea riski alaraajojen rakennemuutoksiin. Jopa 90% jalkaterapeutin lattajalkaisista asiakkaista on naisia. Naisiin painottuneen jakauman takia yhdeksi mahdolliseksi aiheuttajaksi on epäilty raskausaikaa alaraajoihin ja koko kehoon kohdistuvine muutoksineen.

Osa tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyydestä selittyy naisten ja miesten immuunipuolustuksen eroilla, mutta toisaalta nämäkin erot johtuvat pohjimmiltaan siitä, että synnyttäjän kehon immuunipuolustuksessa on huomioitava mahdollinen ylimääräinen matkustaja. Toisin sanoen naiset ovat alttiimpia joillekin sairauksille, koska immuunipuolustus on pidettävä hieman maltillisemmalla asetuksella jottei se hyökkäisi sikiötä vastaan. Lisäksi pystyasennon ja alatiesynnytyksen mahdollistavan anatomian vaatimukset ovat toisiinsa nähden hieman ristiriidassa – esimerkiksi naisilla keskimäärin leveämpi lantio ja suurempi reisiluun kulma – joka voi sitten näkyä erilaisina oireina tai sairauksina kehon suuremman kuormituksen vuoksi.

Raskaus voi edesauttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kuten trokanterbursiittia, kondromalasiaa ja plantaarifaskioosia. Ilmeisesti raudanpuuteanemiasta johtuen myös levottomat jalat -oireyhtymä on raskausaikana normaalia yleisempää. Muita vaivoja ovat erityisesti krampit, puutuminen ja laskimotukos. Alaraajakipu vaivaa valtaosaa raskauden aikana ja sen jälkeenkin. Nesteen kertymisestä johtuen jalkojen turvotus on yleinen raskaudenaikainen vaiva, ja jo pelkästään se voi vaikuttaa jalkineiden istuvuuteen ja siten jalkaterveyden koettuun heikkenemiseen.

Sukupuolispesifi hormonimyrsky

Raskaus kestää lyhyen hetken ihmisen elämässä, mutta eroaa esimerkiksi ylipainosta juuri erityisen nopean ja epätasaisesti jakaantuneen painonnousun sekä aineenvaihdunnan muutosten suhteen. Alaraajojen kannalta raskaus on riskitekijä, sillä elävän jälkeläisen toimittaminen maailmaan edellyttää kaksijalkaiselta synnyttäjältä varsin paljon fysiologisia muutoksia. Tukikudokset joutuvat koville, kun paino kasvaa erittäin nopeasti, keskittyy tietylle alueelle ja yhdistyy lisääntyneeseen tukikudosten joustoon. Tämä voi oireilla ohimenevillä kiputiloilla tai pysyvämmillä jalkojen rakennemuutoksilla, kuten lattajalkaisuuden lisääntymisellä.

Hormonaalisten muutosten pääaiheuttaja on relaksiini, jota erittävät keltarauhaset sekä jotkin kohdun limakalvon osat. Relaksiinihormoni toimii aktivoimalla kollageenintuotantoa ja lisäämällä soluväliaineen vesipitoisuutta. Nimensä mukaisesti relaksiini löystyttää niveliä, pääasiallisesti SI-nivelessä, mutta yliliikkuvuutta voi esiintyä koko kehossa. Ns. liitoskivut, jotka voivat ilmetä ristiselän ja häpyliitoksen kipuina johtuvat nimenomaan relaksiinintuotannon lisääntymisestä. Lantion alueen luisten rakenteiden on joustettava, jotta sikiö saadaan ulos. Myös kalsiumaineenvaihdunnassa tapahtuu muutoksia, jotka ovat havaittavissa vaikkapa kantaluun röntgenkuvissa.

Populaariviihteessä ei uhrata ajatustakaan synnytyksestä palautumiselle, mutta valitettavasti keho ei muutu ennalleen yhdessä yössä. Postpartumin katsotaan kestävän 6-12 kuukautta, mutta relaksiinintuotanto normalisoituu vasta muutamia kuukausia imetyksen päättymisen jälkeen. Jos rautavarastot ovat päässeet tyhjenemään, kuten usein käy, niiden palautumisessa voi kestää useampi vuosi. Eli varastorauta voi pysyä alhaisena merkittävän pitkään, jos esimerkiksi saa useita lapsia lyhyellä ikäerolla.

Kuva: Julia Bohan

Biomekaaniset muutokset

Hormonien lisäksi kehossa tapahtuu myös fyysisiä muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, millaisia voimia kehoon kohdistuu ja sitä muokkaa. Tätä kutsutaan biomekaniikaksi. Nämä muutokset liittyvät usein radikaaliinkin painonnousuun ja kehon massakeskipisteen siirtymiseen raskausmahan kohdalle, ikään kuin kehon eteen. Vaikutus kehon biomekaniikkaan on merkittävä ja poikkeaa tavanomaisesta ylipainosta. Tämä vaikuttaa kävelyyn sekä lisää lannerangan lordoosia sekä ylikorostunutta kyfoosia yläselässä eteentyöntyneinen olkapäineen. 73% raskaanaolevista on hyperlordoosi eli alaselän liiallinen notko, joten kyse on varsin perustavanlaatuisesta pystyasennon ongelmasta. 70% raskaanaolevista oli kokenut selkäkipuja jo raskausviikolla 32.

Kuten yleensäkin, selkäkivut eivät johdu pelkästään siitä että selän asento on muuttunut, vaan nämä muutokset lähtevät jo alempaa jaloista. Jalkoihin kohdistuva kuormitus kasvaa ja vaihtaa paikkaa, pronaatio lisääntyy ja paino siirtyy enemmän kantapäille. Lattajalan, vaivaisenluun ja päkiäkipujen lisääntyminen on yleistä.

Vaikka jalkaterapian näkökulmasta raskausajasta puhutaan varsin ongelmakeskeisesti, on syytä muistaa että jokainen ihminen on yksilö. Vaikka kehosta löytyisi mitattavia poikkeamia ”normaalista”, tämä ei tarkoita että nämä välttämättä oireilisivat mitenkään. Kivut sen sijaan tulee aina ottaa vakavasti ja pyrkiä niiden lieventämiseen, mikä onkin jalkaterapiassa aina ensimmäinen tavoite. Mahdollisia raskaudenaikaisten vaivojen hoitomuotoja ovat esimerkiksi tukipohjalliset ja sopivat jalkineet, hieronta, kipujen hoito TENS-laitteella, SI-tukivyö sekä kinesioteippaus.


Tiivistelmä

Oireet

  • Selkäkipu ja lantion alueen kivut
  • Jalkakipu ja -turvotus
  • Olemassaolevien tuki- ja liikuntaelinvaivojen paheneminen
  • Levottomat jalat -oireyhtymä
  • Krampit, puutuminen
  • Laskimotukokset
  • Jalan asentomuutokset: lattajalka, vaivaisenluu

Aiheuttajat

  • Painon nousun aiheuttama kuormituksen kasvu
  • Painon keskittyminen yksittäiseen pisteeseen kehon eteen
  • Hormonien aiheuttama tukikudosten löystyminen

Palautuminen

  • Valtaosa palautumisesta 6-12 kk synnytyksestä
  • Hormonitoiminnan ja mm. nivelten joustavuuden palautuminen 2 kk imetyksen päättymisestä


Artikkeli perustuu Susanna Åbergin opinnäytetyöhön Raskaudenaikaiset alaraajamuutokset jalkaterapian näkökulmasta (Metropolia AMK 2020)


Lähteet

Chiou, Wen-Ko, Chiu, Hsin-Tzu, Chao, An-Shine, Wang, Ming-Hsu & Chen, Yi-Lang 2015. The influence of body mass on foot dimensions during pregnancy. Applied Ergonomics 46 (A). 212-217. https://www.researchgate.net/publication/265176097_The_influence_of_body_mass_on_foot_dimensions_during_pregnancy

Dunn, John, Dunn, Christina, Habbu, Rohan, Bohay, Donald & Anderson, John 2012. Effect of Pregnancy and Obesity on Arch of Foot. Orthopaedic Surgery 4 (2) 101-104. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1757-7861.2012.00179.x

Elsayed, Enasa, Devreux, Isabellea, Embaby, Hebac, Alsayed, Amania & Alshehri, Marama 2017. Changes in foot plantar pressure in pregnant women. Journal of Back and Musculoskeletal Rehabilitation 30 (4). 863-867. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28372318

Gijon-Nogueron, Gabriel, Gavilan-Diaz, Marta, Valle-Funes, Virginia, Jimenez-Cebrian, Ana Maria, Cervera-Marin, Jose Antonio & Morales-Asencio, Jose Miguel 2013. Anthro-pometric Foot Changes During Pregnancy. Journal of the American Podiatric Medical Association 103 (4) 314-321. https://www.japmaonline.org/doi/10.7547/1030314?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed

Lepistö, Mikael, Lampio, Anna & Polo, Päivi 2017. Raskaus ja levottomat jalat -oireyhtymä. Suomen lääkärilehti 6 349. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/07/98/913/sll62017-349.pdf

Pardo, Francisco Javier Vico, del Amo, Andres López, Rios, Manuel Pardo, Gijon-Nogueron, Gabriel & Yuste, Cristina Cas-tro 2018. Changes in foot posture during pregnancy and their relation with musculoskeletal pain: A longitudinal cohort study. Women and Birth 31 (2). 84-88. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1871519217301257?via%3Dihub

Segal, Neil, Boyer, Elizabeth, Teran-Yengle, Patricia, Glass, Natalie, Hillstrom, Howard & Yack, H. John 2013. Pregnancy Leads to Lasting Changes in Foot Structure. Ameri-can Journal of Physical Medicine & Rehabilitation 92 (3) 232-240. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3596423/

Vullo, Valerie, Richardson, James & Hurvitz, Edward 1996. Hip, Knee, and Foot Pain During Pregnancy and the Postpartum Period. The Journal of Family Practice 43 (1). 63-68. https://mdedge-files-live.s3.us-east-2.amazonaws.com/files/s3fs-public/jfp-archived-issues/1996-volume_42-43/JFP_1996-07_v43_i1_hip-knee-and-foot-pain-during-pregnanc.pdf