Jalkapohjien iho kuormittuu päivittäin muita kehon ihoalueita enemmän. Lenkkipolulla ja sen ulkopuolella askeltaessa jalan iho ottaa vastaansa koko kehon painon, jalkineen tuodessa jatkuvasti pientä lisähankausta. Kestääkseen tämän kuormituksen, jalkapohjien iho on selvästi paksumpaa verrattuna esimerkiksi jalkapöydän tai säärten ihoon. Normaalitilanteessa jalkapohjien ihon paksuuntuma on joustavaa, ehjää ja kivutonta.
sijaitsevat päkiässä.
Liika on kuitenkin liikaa pitkääkin rasitusta kestävälle jalan iholle, jolloin se saattaa paksuuntumisen sijaan kovettua. Normaaliin ihon paksuuntumaan verrattuna kovettuma on kellertävää, joustamatonta ja voi tuottaa kipua esimerkiksi kävellessä. Joskus kovettuman keskelle voi muodostua vieläkin tiiviimpi kovettuma, känsä, joka painaa pienen kiven tavoin jalkapohjaa. Kovettumien tyyppipaikat sijaitsevat päkiöissä, isovarpaan ja pikkuvarpaan sivussa sekä kantapäissä.
Kovettuman aiheuttajana on pääsääntöisesti liiallinen kuormitus. Kuormitusta voi tulla jalkaterän asennon muutoksista johtuvista painepiikeistä, kuten vaivaisenluun aiheuttamasta paineesta isovarpaan tyvinivelelle. Joskus myös jalkapohjan luonnollisena iskunvaimentimena toimiva rasvapatja voi ohentua, minkä seurauksena kovettumia muodostuu erityisesti jalkapohjan luisilla alueilla päkiöissä ja kantapäissä. Epäsopivat kengät ovat omiaan tuomaan ulkoista hankausta jalkoihin. Jatkuva liian pienten, kapeakärkisten tai korkeakorkoisten kenkien käyttö johtaa usein varpaiden sekä päkiän alueen kovettumien muodostumiseen. Joskus kovettumien taustalla voi olla jokin sairaus, kuten jalkaterää jäykistävä nivelreuma.
Mikäli omahoidosta ei ole apua, on aika varata aika jalkaterapeutille.
Mitä jalkojen kipeille kovettumille voi tehdä? Mikäli omahoidosta (kts. vinkit alta) ei ole apua, on aika varata aika jalkaterapeutille tai jalkojenhoitajalle.
Vastaanotolla poistetaan kipeät kovettumat turvallisesti, jolloin kovettumat voivat olla poissa jopa kuukausia. Samalla selvitellään kovettumien taustalla piilevää syytä, tarkastellaan jalan kuormittumista ja asentoa sekä tarkastetaan kenkien sopivuus. Vaivan aiheuttajiin puuttumalla voidaan lievittää tehokkaasti kovettumien kehittymistä uudelleen. Hoidon yhteydessä kerrataan jalkojen omahoitotottumukset, joilla jo itsessään voidaan ehkäistä kovettumien syntyä tai lieventää niiden laatua.
Vinkit kovettumien kotihoitoon
- Rasvaa jalkapohjasi ja erityisesti kovettuma-alueet päivittäin.
- Hyvä jalkarasva on rasvapitoinen tai ureaa eli karbamidia sisältävä.
- Säännöllinen rasvaus auttaa ihoa pysymään joustavana ja kimmoisana. Näkyviä tuloksia pitäisi tulla noin kuukauden säännöllisen rasvaamisen jälkeen.
- Älä kuitenkaan levitä rasvaa varvasväleihin. Varpaiden välien iho on ohutta ja kärsii helposti liiallisesta kosteudesta.
- Lopeta jalkojen raspaaminen.
- Iho tulkitsee voimakkaan raspaamisen ulkoiseksi vaaratekijäksi ja alkaa paksuuntua suojatakseen ihoa rikkoutumiselta.
- Tarkasta kenkien sekä sukkien sopivuus.
- Sopivan kokoiseen kenkään jää kärkeen 12 mm, eli noin sormenpään paksuinen, käyntivara pisimmästä varpaasta katsottuna.
- Kengän ei pitäisi myöskään puristaa sivusuunnasta eikä päältä. Nauhakiinnityksellä kengän kokoa on helppo muovata omaan jalkaan sopivaksi.
- Huolehdi myös, että sukat eivät vedä varpaita liian tiiviisti toisiaan vasten.
- Harkitse iskua vaimentavien pohjallisten käyttöä.
- Mikäli säännöllinen rasvaaminen ja kenkien tarkastaminen eivät tuota tulosta, painetta ja hankausta voidaan tehokkaasti lieventää kevennyspohjallisilla tai jalkoihin puettavilla kevennyksillä.
- Sopivaan kevennysratkaisuun voit pyytää neuvoja jalkaterapeutilta tai jalkojenhoitajalta.
